Unelma-ammattini

Alkuun kaksi pahoittelua. Ensimmäinen on se, että anteeksi kun en ole kirjoittanut hetkeen. On vähän kiirus. Toivottavasti kuitenkin te venäläiset, saksalaiset,  yhdysvaltalaiset, italialaiset, isobritannialaiset, ranskalaiset, etelä-korealaiset ja suomalaiset lukijamme palaatte kuitenkin vielä lukemaan meitä. Toinen on se, että anteeksi (Miia), sovimme, että tästä ei tule mitään Kotiopettajattaren romaania, mutta nyt ei pyöri päässä mikään muu kuin koulu, joten kirjoitin aiheesta.

Innokas ja uusia ideoita puhkuva Opettaja avaa luokkansa oven ensimmäistä kertaa uuden lukuvuoden kunniaksi. Pikkuoppilaat ryntäävät reippaina luokkaan, onhan pitkä kesäloma tehnyt tehtävänsä. Pikkuoppilaiden mielestä on mukavaa nähdä uusi Opettaja ja he kyselevät Opettajan kesästä, perheestä ja kotipaikasta. Opettaja vastailee mielellään ja kyselee samaa pikkuoppilailta. Ensimmäinen päivä sujuu iloisissa merkeissä ja kello soi viimeisen tunnin päätteeksi jo ennen kuin kukaan ehtii huomaamaan.

Ensimmäisen viikon aikana Opettaja jakaa pikkuoppilaille kirjat, Opettajan ei joudu kertaakaan korottamaan ääntään ja Opettaja pääsee kotiin aina viimeisen oppitunnin päätteeksi. Kotiin päästyään Opettaja makoilee sohvalla, jalat tietysti nostettuina kohti kattoa. Opettajan ahkera ja aina yhtä tarmokas Mies kantaa karkkia ja herkkuja sohvalle, välillä jopa lasillisen punaviiniä, ja Opettajan suloinen ja aina yhtä aurinkoinen Poika juttelee ja hymyilee lattialla, kerää itse lelunsa lelukoppaan eikä kiukuttele lainkaan, vaikka taas uusia hampaita on tulossa.

Perjantaina Opettaja huokaisee ja pääsee viettämään puolenpäivän aikaan ansaittua viikonloppua. Illalla Opettaja kertoo miehelleen: ”Rakas, olen valinnut oikean ammatin.”

Eiku?

Valmiiksi stressaantunut ja edellisenä iltana liian pitkään valvonut opettaja avaa luokkansa oven ensimmäistä kertaa uuden lukuvuoden kunniaksi. Opettaja haluaisi pitää ovea vielä hetken kiinni, jotta ehtisi tekemään viime hetken muutokset suunnitelmiin, mutta oppilaat keksivät kolttosiaan käytävällä. Oppilaat kuuntelevat opettajan esittäytymistä ja haluavat kertoa oman vastineensa - yhteen ääneen tietysti. Ensimmäinen päivä sujuu sekasorrossa ja kellon soidessa viimeisen tunnin päätteeksi opettaja huokaisee helpotuksesta.

Ensimmäisen viikon aikana opettaja ei ehdi jakamaan kaikkia kirjoja, eikä työrauhasta ole aina tietoakaan. Oppituntien päätteeksi opettaja kuulee, että on jos minkälaista suunnittelupalaveria ja projektia, ja palavereissa ja projekteissa opettaja toteaa, että lukuvuosisuunnitelma menee tältäkin osin uusiksi. Työpäivät ovat kaksitoistatuntisia, kun luokkakin pitäisi saada järjestettyä sekä puuttuvat kirjat ja materiaalit tilattua..

Opettajan yhtä kiireinen ja vähän ärtyisä Mies yrittää auttaa opettajaa kotona, mutta ei kykene kaikkeen. Opettajan kiukkuinen, mutta ihana, Poika vaatii huomiota, kun päivät menevät vieraan hoidossa.

Perjantaina opettaja huokaisee ja toteaa, että viikonloppu sujuu lukuvuosisuunnitelmia tehdessä. Illalla opettaja kertoo miehelleen: ”Rakas…”. Ja nukahtaa kesken lauseen. Flunssakin näyttää iskevän.

Ai niin. Ja ekalla viikolla teetin sen pakollisen Kesälomani-aineen kirjoitusvihkoon. Sen mistä kirjoitin graduuni, että ei näin. Kauanpa pysyi muistissa.